Kaikki tosiaan tuntuu mitättömältä, kun ei ole löytänyt sitä tämän hetkisen elämäntilanteen punaista lankaa. Sitä ei osaa edes arvostaa mitään, tuntea mitään, taikka ymmärtää ketään. Mitätöntä, turhauttavaa, avutonta, säälittävää. Kaikki pyörii noiden neljän sanan ympärillä loputonta kiertokulkuaan.. Kunnes ollaan taas siinä samassa lähtöpisteessä: Missä minä nyt olen? Turhauttavaa.
Aivan, tämä alkuloma ei ole tuntunut oikein missään. Loman vapauden makua en ole ehtinyt maistaa, vaan kiireet tuppaavat askelten edelle. Tosin luvassa on muka-rentouttava matka, joka kestää viitisen päivää vetten päällä. Arvasitteko oikein? Vierailu tuttavien veneellä.
Pystyyköhän siitä nauttimaan. Ei. Relaksoituminen suoriutuisi enimmäkseen kirjan takana, jos siihen riittäisi aikaa. Mieltä syövät ajatukset saavat alati vallan, jolloin koen jälleen itseni tressaantuneeksi ja muiden ongelmaksi. Hyvä niin, että minusta päästään eroon. Harmillista vain on, ettei näin tule käymään. Kaikki joutuvat kärsimään olemassaolostani, mutta teidän lohdutukseksi: Minäkin joudun tuskastumaan itsestäni. Heihei, toivottavasti lomat sujuvat kunnolla kaikilta. Lomaahan on jäljellä Juhannuksen jälkeen enään puolet..
~ Neop - The someone who thinks about reality
